(Ja sitten sen niminen rokki kuin Rock loppuu kuin seinään.)

Näin Onanian porteilla seisoo mies
Joka kusee kengilleen
On oranssi aamu, hän mutisee itsekseen
Ne pitää meitä koriste-esi-esineinään
Rock loppuu kuin seinään

Saan armahtaa muita mutta aina vain
Olen armoilla armottomain
Olen sulkuviiva siltojen horjuvain
Ja ne pitää meitä moottorivaltateinään
Rock loppuu kuin seinään

Miksi auringoksi jäisin yöhön kirottuun
Nehän tahtovat vain kuun
Voi kun pääsisin tähdeksi linnunradan jonkun muun
Ne pitäisivät meitä silloin enkeleinään
Rock loppuu kuin seinään

Kuulee meri ja tuulee, mies hymyilee
Hän kengät pois potkaisee
On oranssi aamu, hän tästäkin toipunee
Hän kävelee aamuiseen kasteiseen heinään
Rock loppuu kuin seinään
(Kiitos. Tuon reaktion me kyllä tallennamme.)