Panin elämän risaiseksi, sain risaisen elämän
Olin ehyt ja rento ja tiesin mitä hain
Olin koulu, olin reksi, olin minä ja olin hän
Nyt huoneessa tässä lasken sormiain

Vedin viikon liian hitaan, ja kaikkeen turhauduin
Miksi maleksitaan, vaadin tietää syyn
Ja kuolema kun kitaan tunki käärmein ja sääriluin
Ne huuhdoin pois ja lähdin näyttelyyn

Panin vauhtia valtateihin ja liikuin nopeaan
Jos pysähdyin niin mitään nähnyt en
Yön peilin pirstaleihin ja aamun hopeaan
Mä havahduin, sain haavan verisen

Voi vittu, kun joskus se rasittaa
En maata kestä, en maailmaa
Vaan hänenkö niskaan velkani sälytän
Niin kasvot peilistä pakenee
Tyhjät silmät eilistä katselee
Mitä sainkaan minä ja mitä saikaan hän:
Risaisen elämän

En pelkää lentämistä, minä lennän mielelläin
Mutta aikaeroon koskaan totu en
Ja kun kirjaa älyllistä mä selaan väärinpäin
Niin läpikotaisin mä opin sen
Voi vittu, kun joskus se rasittaa
En maata kestä, en maailmaa
Vaan hänenkö niskaan velkani sälytän
Niin kasvot peilistä pakenee
Tyhjät silmät eilistä katselee
Mitä sainkaan minä ja mitä saikaan hän
Risaisen elämän

Viini tahmea tarttuu kieleen, sen nielen kuitenkin
Vielä toivein sentään aamuun katselen
Haavat sormeen ja arvet mieleen sain kun kolusin
Laitapuolella - elämän risaisen

Voi vittu, kun joskus se rasittaa
En maata kestä, en maailmaa
Vaan hänenkö niskaan velkani sälytän
Niin kasvot peilistä pakenee
Tyhjät silmät eilistä katselee
Mitä sainkaan minä ja mitä saikaan hän:
Risaisen elämän