Keko Salata
Holmenkollen
[Intro: Saara Hakkarainen]
Saako vielä puhaltaa, ja toivoa
Jos meille olisikin huomisaamuja
Ei mekään paljoo osattu varoa
Maailma vei sut kauemmaksi minulta

[Verse 1: Keko Salata]
Sää tiedotus lupaa sumua
Ainoo ratkasu on antaa ajan kulua
Kai mä saan sen mistä luovun, Hellsten sano niin
Ai saatana, mut justha me vast tavattiin
Ja nyt on puheet puhuttu ja laulut laulettu
Loput hoitaa universumi
Ja jos sä kuuntelit tän levyn tänne asti
Niin se saatto olla aika raskas paketti
Vaiks sust tuntuu että taivas tummuu pääsi yllä
Asiat ne järjestyy kyllä
Se oli tän levyn idea, mut synkkäähän täst tuli
Kai mun optimismi vikal kierroksella suli
Vaikee saada unta meidän pari pedissä
Ku rokkipoliisit ne kommentoi netissä
Viime vuonna en mä kovin hyvin voinu
Hukkasin kyvyn yhdistää nää tekstit ja soinnut
Ja sä tiedät musiikki on mulle niin tärkeetä
Se on mun pisin suhde läpi elämän
Vielä vähän häpeän
Haluun muokata mun ääntä, ku täst taas tuli jotenki niin henkilökohtasta
Tässä iässä nää vuodet menee niin nopeesti
Etten tiedä tunnettiinko edes oikeesti
Nyt itken siinä Simpsonit-elokuvan surullisessa kohtauksessa kun Marge jätti Homerin
Ja aina joku tulee jätetyksi c’est la vie
Nyt seilaan edes takas metrolinjaa tää loneri
Lumivyöryn lailla muistot vyöryy mun yli
Holmenkollenissa otit mut sun syliin
Nyt öisin seuraa pitää mulle pari triptylii
Deaktivoituneet on romanssimme entsyymit
Saako vielä puhaltaa ja toivoa
Rakkaus on vaikee laji, ja se on helppo tyrii
[Outro]
- I've been in love several times before
- Several times?
- Mmh, and each time I thought I had found my prince charming
- Most people fall in love quite a few times in their lives
- How can you tell when you're really in love?
- Well, i have to think about that