Jean Sibelius
Kullervo and His Sister
[CHOIR]
Kullervo, Kalervon poika
Sinisukka äijön lapsi
Hivus keltainen korea
Kengän kauto kaunokainen
Läksi viemähän vetoja
Maajyviä maksamahan

Vietyä vetoperänsä
Maajyväset maksettua
Rekehensä reutoaikse
Kohennaikse korjahansa;
Alkoi kulkea kotihin
Matkata omille maille

Ajoa järyttelevi
Matkoansa mittelevi
Noilla Väinön kankahilla
Ammoin raatuilla ahoilla

Neiti vastahan tulevi
Hivus kulta hiihtelevi
Noila Vaïnon kankahilla
Ammoin raatuilla ahoilla

Kullervo, Kalervon poika
Jo tuossa piättelevi
Alkoi neittä haastatella
Haastatella, houkutella:
[KULLERVO]
Nouse, neito korjahani
Taaksi maata taljoillеni!

[SISTER]
Surma sulle korjahasi
Tauti taaksi taljoillesi!

[CHOIR]
Kullervo, Kalеrvon poika
Sinisukka äijön lapsi
Iski virkkua vitsalla
Helähytti helmivyöllä
Virkku juoksi, matka joutui
Tie vieri, reki rasasi

Neiti vastahan tulevi
Kautokenkä kaaloavi
Selvällä meren selällä
Ulapalla aukealla

Kullervo, Kalervon poika
Hevoista piättelevi
Suutansa sovittelevi
Sanojansa säätelevi:
[KULLERVO]
Tule korjahan, korea
Maan valo, matkoihini!

[SISTER]
Tuoni sulle korjahasi
Manalainen matkoihisi!

[CHOIR]
Kullervo, Kalervon poika
Sinisukka äijön lapsi
Iski virkkua vitsalla
Helähytti helmivyöllä
Virkku juoksi, matka joutui
Reki vieri, tie lyheni

Neiti vastahan tulevi
Tinarinta riioavi
Noilla Pohjan kankahilla
Lapin laajoilla rajoilla

Kullervo, Kalervon poika
Hevoista hillitsevi
Suutansa sovittelevi
Sanojansa säätelevi:
[KULLERVO]
Käy, neito rekoseheni
Armas, alle vilttieni
Syömähän omeniani
Puremahan päähkeniä!

[SISTER]
Sylen, kehno, kelkkahasi
Retkale, rekosehesi!
Vilu on olla viltin alla
Kolkko korjassa eleä

[CHOIR]
Kullervo, Kalervon poika
Sinisukka äijön lapsi
Koppoi neion korjahansa
Reualti rekosehensa
Asetteli taljoillensa
Alle viltin vierietteli

[SISTER]
Päästä pois minua tästä
Laske lasta vallallensa
Kunnotointa kuulemasta
Pahalaista palvomasta
Tahi potkin pohjan puhki
Levittelen liistehesi
Korjasi pilastehiksi
Rämäksi re'en retukan!

[CHOIR]
Kullervo, Kalervon poika
Sinisukka äijön lapsi
Aukaisi rahaisen arkun
Kimahutti kirjakannen
Näytteli hope'itansa
Verkaliuskoja levitteli
Kultasuita sukkasia
Vöitänsä hopeapäitä

Verat veivät neien mielen
Raha muutti morsiamen
Hopea hukuttelevi
Kulta kuihauttelevi

[SISTER]
Mist'olet sinä sukuisin
Kusta, rohkea, rotuisin?
Lienet suurtaki sukua
Isoa isän aloa

[KULLERVO]
En ole sukua suurta
Enkä suurta enkä pientä
Olen kerran keskimmäistä:
Kalervon katala poioka
Tuhma poika tuiretuinen
Lapsi kehjo keiretyinen;
Vaan sano oma sukusi
Oma rohkea rotusi
Jos olet sukua suurta
Isoa isän aloa!

[SISTER]
En ole sukua suurta
Enkä suurta enkä pientä
Olen kerran keskimmäistä:
Kalervon katala tyttö
Tyhjä tyttö tuiretuinen
Lapsi kehjo keiretyinen

Ennen lasna ollessani
Emon ehtoisen eloilla
Läkson marjahan metsälle
Alle vaaran vaapukkahan
Poimin maalta mansikoita
Alta vaaran vaapukjoita
Poimin päivän, yön lepäsin
Poimin päivän, poimen toisen:
Päivälläpä klmannella
En tiennyt kotihin tietä:
Tiehyt metsähän veteli
Ura saateli salolle

Siinä istuin, jotta itkin
Itkin päivän, jotta toisen;
Päivänäpä kolmantena
Nousin suurelle mäelle
Korkealle kukkulalle
Tuossa huusin, hoilaelin
Salot vastahan saneli
Kankahat kajahtelivat:
`Elä huua, hullu tyttö
Elä mieletöin, melua!
Ei se kuulu kumminkana
Ei kuulukotihin huuto!'

Päivän päästä kolmen, neljän
Viien, kuuen viimeistäki
Kohenihin kuolemahan
Heitihin katoamahan
Enkä kuollut kuittenkana
En mä kalkinen kaonnut!

Oisin kuollut, kuja raukka
Oisin katkennut, katala
Äsken tuossa toisna vuonna
Kohta kolmanna kesänä
Oisin heinänä helynnyt
Kukoistellut kukkapäänä
Maassa marjana hyvänä
Punaisena puolukkana
Nämä kummat kuulematta
Haukeat havaisematta

[KULLERVO]
Voi, poloinen, päiviäni
Voipa, kurja, kummiani
Kun pi'in sisarueni
Turmelin emoni tuoman!
Voi isoni, voi emoni
Voi on valtavanhempani!
Minnekä minut loitte
Kunne kannoitte katalan?
Parempiolisi ollut
Syntymättä, kasvamatta
Ilmahan sikeämättä
Maalle tälle tätymättä
Eikä surma suonin tehnyt
Tauti oike'in osannut
Kun ei tappanu minua
Kaottanut kaksiöisnä