Leevi And The Leavings
Lumettoman talven tarinoita
Tosi onneton Antero
Taskunpohjalla pelkkä reikä

Ja nyt kun mä meen (mä meen)
Ja mä teen sen (ja mä teen)
Sen minkä tarvitsen
Mitään kadu en
Kun on tarpeeksi valvonut öitä
Ja miettinyt mistä saa töitä
Se varmasti terveyden vei
Ja kun mielessä painavat huolet
Niin helpottaa vasta kun kuolet
Tai ehkäpä sittenkään ei
Enää milloinkaan

Sen tiesi jo syksyllä
On edessä ankara talvi

Ja nyt kun mä meen (mä meen)
Ja mä teen sen (ja mä teen)
Sen minkä tarvitsen
Mitään kadu en

Kun on tarpeeksi valvonut öitä
Ja miettinyt mistä saa töitä
Se varmasti terveyden vei
Ja kun mielessä painavat huolet
Niin helpottaa vasta kun kuolet
Tai ehkäpä sittenkään ei
Enää milloinkaan
Jalanjälkiä seurattiin
Ne päättyivät lammen rantaan

Ja nyt kun mä meen (mä meen)
Ja mä teen sen (ja mä teen)
Sen minkä tarvitsen
Mitään kadu en

Kun on tarpeeksi valvonut öitä
Ja miettinyt mistä saa töitä
Se varmasti terveyden vei
Ja kun mielessä painavat huolet
Niin helpottaa vasta kun kuolet
Tai ehkäpä sittenkään ei

Kun on tarpeeksi valvonut öitä
Ja miettinyt mistä saa töitä
Se varmasti terveyden vei
Ja kun mielessä painavat huolet
Niin helpottaa vasta kun kuolet
Tai ehkäpä sittenkään ei

Enää milloinkaan
Enää milloinkaan
Enää milloinkaan
Ei
Enää milloinkaan
Enää milloinkaan
Enää milloinkaan
Ei