Irina
Hiljaisuus (Vain elämää kausi 6)
Mä kuulen eteisestä askeleet
Sä viereen kaadut, tilaa siihen teet
Et sano sanaakaan, sä tuijotat mun niskaa vaan
Samalla kun mä leikin nukkuvaa
Liian usein kaipaan niitä hetkiä
Et saisin yksin nukahtaa ja herätä
Ei tarvis jännittää ja sisintänsä selvittää
Kun ei sitä ymmärrä itsekään

Mä tiedän, sun on vaikee ymmärtää
Haluan sun lähelle, mutten että kosket
Ja voi kun se riittäisi sullekin
Niin tää kaikki vois jatkuu paljon helpommin

Mulle tämä syvä hiljaisuus
On parempi kuin huono valhe uus
En voi sanoo suoraakaan
Et: "Joo, edelleen ahdistaa"
Kun me sitä jäätäis sitten kelaamaan

Mä tiedän, sun on vaikee ymmärtää
Haluan sun lähelle, mutten että kosket
Joo ja voi kun se riittäisi sullekin
Niin tää kaikki vois jatkuu paljon helpommin

Mut hei, ei tää oo helppoo mullekaan
Enkä pysty sanomaan, mikä mieltä painaa
Joo ja mä tiedän, ettet jaksa kovinkaan kauaa
Tää hiljaisuus taitaa meidät tappaa
Tää hiljaisuus taitaa meidät tappaa