Minä kysyn, oisko helpompaa
Kulkee niinkuin sokeena ja olla kuin ei huomaiskaan
Asioitten suhteita ja niiden ristiriitoja
Ja kaikkee, mikä tuskaa lisää kuitenkin?

Kun jälleen pöytäs puhdistat ja alkuun siirrät nappulas
Helpompaa on kelluu vaan ja antaa virran kuljettaa
Antaa sen tuudittaa ja nukahtaa, ei taistella vastaan

Kaduilla tuulee taas
Tuli on irrallaan
Henkilökohtaista mikään ei oo
Kaduilla tuulee taas
Savua ilmassa
Henkilökohtaista kai muuten vaan

Tuskallisen suhteellista totuus on, ei lopullista
Veden lailla muotoutuu uomaan, josta sen täytyy mahtuu
Mä en puhu roskaa, vaikka en anna sydäntäin ostaa

Kaduilla tuulee taas
Tuli on irrallaan
Henkilökohtaista mikään ei oo
Kaduilla tuulee taas
Savua ilmassa
Henkilökohtaista kai muuten vaan
Onko olemassakaan kokonaista totuutta?
Sirpaleita kerännyt oon aivan liikaa

Kaduilla tuulee taas
Tuli on irrallaan
Henkilökohtaista mikään ei oo
Kaduilla tuulee taas
Savua ilmassa
Henkilökohtaista kai muuten vaan

Henkilökohtaista kai muuten vaan