Kaija Koo
Tulkoon tuulet
Muuttolinnun nään ylitseni lentävän kaukaiseen rantaan
Meitä jokin yhdistää, mietin nyt ja ymmärrän: Tuuli lintua kantaa
Muistot, jotka jäi jo taa, mutta pitää otteessaan, niistä pois päin lennän
Mutta siivet ovat raskaat niin
Lennä lintu, mene jo kun nousee aurinko
Päässyt olet viimein kaipaamiisi uusiin maisemiin

Tulkoon tuulet, vieköön muistot pois ja minut sinne, missä alkaa voi
Uuden päivän, uuden huomisen, jättää voin viimein muistot eilisen
Tulkoon tuulet, vieköön muistot pois

Joskus muutos saa niin paljon lunastaa, se tekee matkasta raskaan
Täytyy uskaltaa, tuntemattomaan, minun lähteä matkaan
Tiedän, että jättää pois paljon täytyy jotta voin
Päästä viimein kaipaamiini uusiin maisemiin

Tulkoon tuulet, vieköön muistot pois ja minut sinne, missä alkaa voi
Uuden päivän, uuden huomisen, jättää voin viimein muistot eilisen
Tulkoon tuulet, vieköön muistot pois

Tuuli muuttolinnun kantaa kohti taivaanrantaa
Mä sitä seuraan katseellain kuin vanhaa ystävää
Sen kevyt lento mulle toivonkipinänsä antaa
En kauaa enää kanna mukanani tätä taakkaa, tätä taakkaa

Tulkoon tuulet, vieköön muistot pois ja minut sinne, missä alkaa voi
Uuden päivän, uuden huomisen, jättää voin viimein muistot eilisen
Tulkoon tuulet, vieköön muistot pois