Kotiteollisuus
Minä olen
Joku vaihtaa öisin lähikauppojemme nimiä
Äidit synnyttävät lapsia joiden puhetta emme ymmärrä
Kuka hiippailee pois Suomi-neidon aitan liepeiltä
Neidon jonka kupeet huokuvat, nyt, ikuista kylmyyttä

Ja se mies, Jussi, seisoo yksin suon laidalla
On kuokka pudonnut, räkä valuu hikisellä poskella
Eikä mies tiedä mitä tehdä, mihin mennä nyt
On sillä kylmä, kylmä kuten sisälläni on

[Chorus]
Mutta minä olen ja elän ja hengitän
Yhtä suurta jumalaa, elämänhalua
Sen temppeleinä toimivat kapakat, ilotalot
Markkinat, marketit, kaupunkien värivalot
Mutta minä olen ja elän ja hengitän
Yhtä suurta jumalaa, elämänhalua
Sen temppeleinä toimivat kapakat, ilotalot
Markkinat, marketit, kaupunkien värivalot

Katson ulos ikkunasta, en näe iloa täällä
Levinneitä hiekkalaatikoita, räkäisiä lähikapakoita
Joista yksinhuoltajat raahaavat yhden yön toivojaan
Jotka poistuvat aamulla, ennen kuin lapset heräävät

Anna minulle kätesi, anna lupaus huomisesta
Lupaa etten yksin jää tähän, kylmään elämään
Tähän päivään jossa kaikuvat patsaiden jylhät äänet
Jossa syntynyt kulkee kuolleena, etsien hautapaikkaansa
[Chorus]

Niin kaunis on kuun sirppi
Niin raikas on syksyn sateen jälkeinen tuoksu

Kuka täällä komentaa? Ketä täällä totellaan?
Kahta suurta jumalaa, ahneutta ja rahaa
Joiden temppeleinä toimivat pörssit ja ilotalot
Markkinat, marketit, kaupunkien värivalot
Kuka täällä komentaa? Ketä täällä totellaan?
Kahta suurta jumalaa, ahneutta ja rahaa
Joiden temppeleinä toimivat pörssit ja ilotalot
Markkinat, marketit, kaupunkien värivalot

[Chorus]

Räääääääh!