Kovin hintsusti tilaa on kahdelle, varsinkin toinen jos kaiken sen vaatii
On hiljainen koti ja jäätävä tunnelma, sääntöjä karheita laatii
Eipä nihkeä ääni tuo napsutus, keittiönpöydästä olkkariin asti
Se on näppis, kun sormien alla saa huomion kaiken armottomasti

Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt...

Minä vilkuilen naisia muita, sullakin mielessä toisaalle vippaa
Nyt on miekkoja päällämme kaksi, kun roikkuu ja pian meistä toinen jo flippaa
Vaan ei suuta saa auki kumpikaan, on kuin spurgulta pummais satkuu
Iso karvainen jännite seisoo kuin karhu, ja tolkuton vonkaus jatkuu

Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt...

Tätä jatkuu ja kuukauden päästä, se on suhde ja selli ja hiekoitus
Välimatka on mantereen mittainen, sitä sängyssä makaa tuijottaen
Ja kun yö on hallattu, sinä harsoa koitat päällemme, se ei asetu

Mikä neuvoksi, kuinka saa virttyneen liiton liekkiä kasvatetuksi?
Sama ongelma lehtiä myy, mutta naurata ei, kun se päällesi kaatuu
Olen vankkojen liittojen puolesta, enkä niin helposti luopuisi tästä
Mutta sisarsuhde on hautausmaa, ja siellä fysiikka maatuu
Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt...

Tätä jatkuu ja kuukauden päästä, se on suhde ja selli ja hiekoitus
Välimatka on mantereen mittainen, sitä sängyssä makaa tuijottaen
Ja kun yö on hallattu, sinä harsoa koitat päällemme, se ei asetu

Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt...

Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt, no enhän anna
Anna nyt...

Tätä jatkuu ja kuukauden päästä, se on suhde ja selli ja hiekoitus
Välimatka on mantereen mittainen, sitä sängyssä makaa tuijottaen
Ja kun yö on hallattu, sinä harsoa koitat päällemme, se ei asetu