J. Karjalainen
Hän
[Säkeistö 1]
Hän, sai mut uskomaan, hän
Sai mut toivomaan, hän
Ja vielä enemmän
Hän, sai mut nauramaan, hän
Sai mut laulamaan, hän
Antoi mulle sävelmän
Hän, hyvä haltijatar, hän
Yön kuningatar, hän
On enää nimi iskelmän
Hän, kun kesä syksyyn vaihtuu ja lehtien nään lentävän
Tunnen saman ikävän
Kun poissa on hän

[Välisoitto]

[Säkeistö 2]
Hän, sai mut nauramaan, hän
Sai mut laulamaan, hän
Antoi mulle sävelmän
Hän, taas kitarani viritän
Ja kuulen tutun helinän
Kuin luonani ois hän