Arttu Wiskari
Auto 265
Taas istun mustan auton kyytiin
Tän kuskin oon nähnyt ennenkin
Hän kysyy, montako lippua myytiin
Ei montaa, muutama kuitenkin

Nuoruudestaan kuski mulle jauhaa
Kiroaa kun ei seurannut unelmaa
Brucen Nebraska Blaupunktissa pauhaa
Mutta niin hiljaa etten sanoista selvää saa

Mannerheimintie on öisin hiljainen
Valot vilkkuu, niiden väri on keltainen
Näillä aamuöisillä matkoilla pois mittari päältä on
Kuski tietää, mä oon aina rahaton

Mut tekisi mieli taas avata suuni
Vihdoin puhua kaikki murheeni pois
Mut' sill on muutenkin niin raskas duuni
Et' mun jutut ehkä jo liikaa ois

Juuri ennen kuin oven kiinni painan
Kuski vippaa mulle viiskymmpisen
Maksamatta oon jättäny jokaisen lainan
Mutta faija, mä muistan joka ikisen

Mannerheimintie on öisin hiljainen
Valot vilkkuu, niiden väri on keltainen
Näillä aamuöisillä matkoilla pois mittari päältä on
Kuski tietää, mä oon aina rahaton
Mannerheimintie on öisin hiljainen
Valot vilkkuu, niiden väri on keltainen
Näillä aamuöisillä matkoilla pois mittari päältä on
Kuski tietää, mä oon aina rahaton