Mikael Gabriel
Vastatuuleen
Onks mul vikaa silmissä
Ku nään sun kasvot pilvissä
Ja toivon että vastaan tuut
Vaikka tiedän et oot jonkun muun etkä enää mun
Ja mä huudan, mut kukaan ei kuule
Kun mä huudan vastatuuleen

Mihin tahansa mä tsiigaan niin nään hahmoi sust
Ja mä tiedän et mä kelaan salee liikaa mikä oli tän tarkoitus
Mun täytyy mennä eri suuntaan ja koittaa unohtaa
Mä tarviin ihan jotain muuta jota kohti kurottaa
Kun me pudotaan jonnekin missä ei oo valoo
Mul piti olla iso perhe ja kaks omakotitaloo
Koira ja kissa eikä asuttas Stadissa ei
Mut tää kuva elää vaa mun unelmissa
Eli pään sisäl maailma pyörii väärinpäin
Niin paljon kakkaa edes ettei enää nää mitään
Mä päätin tän jo aikoi sitten etten itke enää hetkeekään

Onks mul vikaa silmissä
Ku nään sun kasvot pilvissä
Ja toivon että vastaan tuut
Vaikka tiedän et oot jonkun muun etkä enää mun
Ja mä huudan, mut kukaan ei kuule
Kun mä huudan vastatuuleen
Nyt on menny jonkun aikaa, about puoltoist vuot
Silti välillä sua kaipaan, kun mä mietin et mietiksä mua
Mikä tätä meidän maailmaa vaivaa, uskaltaaks ees rakastuu
Silloin luulin et me oltas yhes aina ja et haavat parantuu
Mut et sä takas tuu
Sitä syvemmälle vajoon
Mitä enemmän sua mietin sitä enemmän mä hajoon
En voi tajuu miten me tää pilattiin
En vaa tajuu mikset halunnu sormust tai timanttii
Vihattii tätä paikkaa eli saatii mitä tilattii
Me ollaa ikuisii kelattii ku puistos kikattii
Eikä kukaa ikin saanu mua huutaa näin kävelen tuulta päin

Onks mul vikaa silmissä
Ku nään sun kasvot pilvissä
Ja toivon että vastaan tuut
Vaikka tiedän et oot jonkun muun etkä enää mun
Ja mä huudan, mut kukaan ei kuule
Kun mä huudan vastatuuleen