ABREU
Isä
Poissa kuvioista, poissa mielestä
Isä oot ollu poissa enemmän kuin läsnä
Poissa arjesta, poissa sydämestä
Ei siin oo mulle enää mitään ihmeellistä
Mut se ei paina mua liikaa
Et muserra mun selkärankaa
Sä voit mennä, et oo mitään velkaa
Sä voit mennä, et oo mitään velkaa
Kuulen askeleet vieläkin 2, 3, 4
Mut ne kohta vaimenee 1, 2, 3
Jonakin päivän kokonaan pois kävelee
Enkä mä huuda, enkä mä huuda
Ei, ethän mee, ethän mee, ethän mee
Mul on paljon jo rauhaa, rakkautta
Mä kasvoin ohi siitä kaikesta vaikeesta
Enkä tarvii sun arvopaloja
Säästä sanas, ne on myöhässä vuosia
Oon yrittänyt monta kertaa
Rakastaa sua mut en osaa
Se ei mee niin, ei tuu mitään pintaa
Se ei mee niin, ei tuu mitään pintaa
Kuulen askeleet vieläkin 2, 3, 4
Mut ne kohta vaimenee 1, 2, 3
Jonakin päivän kokonaan pois kävelee
Enkä mä huuda, enkä mä huuda
Ei, ethän mee, ethän mee, ethän mee